27.9.2013

Innostava Dan Brown

Dan Brownista tuli osa kirjoittamistani muutama vuosi sitten, kun luin Da Vinci  -koodin ensimmäisen kerran. Minuun vetosivat Brownin tapa rakentaa mysteeri, jota romaanissa ratkaistaan ja hänen kykynsä luoda monikerroksisia merkityksiä yksinkertaisille asioille. Rakastan monimutkaisia mysteerejä ja moniulotteisia salaisuuksia, minkä takia upposin romaaniin välittömästi. Brownin tekemät juonelliset ratkaisut ovat nerokkuudessaan riemastuttavia, ja Da Vinci -koodista näkee, että hän on nauttinut teoksen kirjoittamisesta. Puhdas ilo tarttuu minuun aina kun luen sitä, ja ennen kuin huomaankaan, minut on vallannut pitelemätön halu kirjoittaa. Sen takia luen Da Vinci -koodin silloin, kun tarvitsen muistutuksen siitä riemusta, joka syntyy kun saan aikaiseksi erityisen hyvää tekstiä. Se tunne on aina tavoittelemisen arvoinen.

Suhteeni Dan Brownin tuotantoon vahvistui, kun luin hänen ensimmäisen Langdon-romaaninsa Enkelit ja demonit. Tämän teoksen vaikutukset kirjoittamiseeni ovat melko erilaisia, sillä ne keskittyvät sisältöön itseensä sen sijaan, miten sisältö esitellään teoksen sisällä. Enkelit ja demonit esittelee kiinnostavia, tavallisesta poikkeavia rikoksia, jotka liittyvät suureen kokonaisuuteen, laajaan tavoitteeseen. Nämä rikokset kääntävät ajatukseni Young Fightersiin ja mahdollisuuksiin, joita minulla sarjan kirjoittamisen suhteen on: millaisiin rikoksiin sarjan henkilöt voisivat syyllistyä, millainen merkitys niillä rikoksilla voisi olla suurelle ihmisjoukolle, miten ne eroavat muista rikoksista... Tällaisia kysymyksiä on lukemattomia, ja Enkelit ja demonit herättää minut toistuvasti ajattelemaan niitä. Niinpä sen lukemisesta on eniten apua silloin, kun on tarpeen pohtia yksittäisiä sisältöjä kokonaisuuden osina.

Muut Brownin teokset eivät ole kehittyneet osaksi kirjoittamisprosessiani, mikä johtuu joko siitä, että ne eivät yllä samalle tasolle kahden edellä mainitun romaanin kanssa (Kadonnut symboli) tai siitä, että olen lukenut ne vain kerran eikä niillä ole ollut aikaa vaikuttaa ajatteluuni (Meteoriitti, Inferno). Luulen, että ainakin Infernolla on vielä sanansa sanottavana kirjoittamisprosessissani. Odotan mielenkiinnolla, mihin suuntaan se vie ajatukseni seuraavalla lukukerralla.

Dan Brown on mielenkiintoinen kirjailija myös hänen vaikean alkutaipaleensa takia. Hänen teoksensa eivät myyneet juuri lainkaan ennen Da Vinci -koodia, joka on hänen neljäs romaaninsa. Ihailen Brownin sitkeyttä - monen tekisi hänen tilanteessaan mieli luovuttaa ja siirtyä muihin juttuihin. Kustantajan vaihtumisen ja muiden vaikeuksien jälkeen hänestä on kuitenkin tullut yksi maailman suosituimmista kirjailijoista. Dan Brown on malliesimerkki siitä, että kirjoittajan ei pidä koskaan luovuttaa.

Tässä vielä linkit arvosteluihin:

Arvostelu: Enkelit ja demonit

Arvostelu: Da Vinci -koodi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti