24.1.2013

Haastattelussa: Amy

Hei Amy, ja kiitos kun tulit haastateltavaksi!

Hei vaan kaikille! Ei kestä. 

Okei, Amy, kerro meille ensin jotain itsestäsi.

Rakastan ihmisiä ja pitkiä, syvällisiä keskusteluja. Lempivuodenaikani on kesä, nautin hyvästä ruuasta ja matkustelusta. Luen aina, vaikka olisin kiireinen. Mysteerit kiehtovat minua ja antavat minulle kaipaamaani ajateltavaa.. Haluaisitko tietää vielä jotakin?

 Tämä riittää alkajaisiksi. Millaiseksi kuvailisit elämääsi?

Se on täynnä arvoituksia ja kysymyksiä, joihin en ole vielä löytänyt vastauksia. Rikollinen järjestö ja sarjamurhaaja jahtaavat minua, joten se on myös melkoisen vaarallista.. 

 Hetkinen nyt... Miten sinä olet päätynyt tuollaiseen tilanteeseen?

Perin isoisältäni tietokonesirun, jota minun on tarkoitus suojella. Se rikollinen järjestö, jonka mainitsin, haluaa sirun itselleen. Siksi olen koko ajan vaarassa. 

Sinä suojelet tietokonesirua pahiksilta, niinkö? 

Niin. Isoisäni antoi tehtävän minulle.

Miltä on tuntunut vastaanottaa tuollainen tehtävä?

Toisinaaan en meinaa uskoa sitä todeksi. Aluksi ihmettelin, miten isoisä uskoi minun onnistuvan. Sitten aloin pitää sitä kunniana ja mahdollisuutena tehdä jotain merkittävää. Hän halusi, että minä suojelen tietokonesirua, joten minä suojelen. Nykyään tämä tehtävä tuntuu sopivan minulle hyvin: isoisä tiesi, kuinka paljon rakastan arvoitusten ratkaisemista. Hän tiesi, etten saisi mielenrauhaa ennen kuin saisin selville koko totuuden.


Miksi et kieltäytynyt tehtävästä, vaikka sinulla olisi ollut oikeus siihen?

Koska halusin tietää, kuka oikeasti olen. Tiedän myös, että tämä olisi tullut eteeni joka tapauksessa myöhemmin. Parasta oli siis kohdata tilanne heti.

Sinä olet rohkea. 

En minä aina niin rohkea ole, usko pois. Välillä ohikulkijatkin säikäyttävät minut. 

Jostain syystä en ihmettele, miksi. Mikä on sinulle tärkeää?

Ystävät, perheeni, luovuus. Hengissä pysyminen. 

Mitä olet puuhaillut viime aikoina?

Olen pahoillani, mutta en voi kertoa. Jos kertoisin, se olisi vaarallista meille kummallekin... 

Ehkä en haluakaan tietää. Olisiko sinulla vielä mielessä jokin kirja, joka kannattaisi lukea?

Kuinka pitkän listan haluat? Niitä on liikaa! Mutta jos pitää valita yksi, se on Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo. Luen sen säännöllisesti uudestaan enkä millloinkaan kyllästy siihen. 

 Kiitos! Huvin vuoksi vain: Jos tähän astinen elämäsi olisi elokuva, millainen se olisi?

Tämä on paha! Lapsuudessani ei tapahtunut mitään kovin kummallista.. Vasta teini-iässä elämässäni alkoi tapahtua jotakin elokuvamaista: isoisäni kuoli, sain perinnöksi himoitun laitteen, rakastuin ja niin edelleen. Nykyisestä elämästäni saisi varmaan hyvän toimintaelokuvan.

Aivan varmasti saisi. Kiitos vielä haastattelusta ja onnea tehtäväsi suorittamiseen! Nähdään joskus uudestaan.

Kiitos, onnea minä tarvitsenkin. Nähdään taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti