17.5.2012

Ensimmäinen vuosi

Young Fightersin ensimmäinen vuosi oli melko hajanainen. Varsinainen sillisalaatti.

Kesän 2004 jälkeen en kirjoittanut pariin kuukauteen ollenkaan, koska hävitin vihkoni jonnekin. Siihen aikaan kirjoitin enimmäkseen käsin. Kun löysin sen, aloitin uudestaan ja kirjoittelin pieniä pätkiä enimmäkseen tarinan alusta. Jonkinlaista aloituslukuakin yritin kirjoittaa, mutta se ei toiminut koska Young Fightersin idea ei ollut vielä kokonaan rakentunut.

Alusta alkaen minulle oli selvää, että Amyn ja hänen ystäviensä elämä muuttuisi tavallisesta erikoiseen ja vaaralliseen. Visioissani tarina tihkui jännitystä ja tunteita laidasta laitaan, mutta kului kuukausia ennen kuin sain kiinni oikeasta langanpäästä.

Syksyn kuluessa sitten keksin tietokonesirun, jonka ympärille Young Fightersin vaarat kytkeytyvät. Sain idean niin, että löysin penaalistani jonkinlaisen lelun osan, joka muistutti tietokonerisirua pienine muoviakkuineen ja numerosarjoineen. Kyseinen esine oli noin seitsemän senttiä pitkä ja kaksi senttiä leveä ja sen syvyys oli lähellä senttiä. Minulla ei ole tänä päivänäkään aavistusta, kuinka se joutui kynieni sekaan, mutta sen ansiosta keksin idean, joka on kantanut tänne asti ja toivottavasti kantaa minut maailman kartalle.

Saatuani tämän idean aloin hiljalleen hahmotella, millaisia ominaisuuksia tietokonesirulla voisi olla. Ideoin sirua täysin mielikuvituksen varassa - olin 12-vuotias eikä minulla ollut faktapohjaista tietoa siitä, voisiko sellainen laite olla oikeasti olemassa. Sen kyvyt alkoivat silti hiljalleen hahmottua ja sen merkitys kasvaa. Keksin tarinan ensimmäisen pahiksen ja hänen taustajoukkonsa.

Kehittelin myös hahmojani eteenpäin kirjoittamalla heistä kuvauksia ja tekemällä heistä ajatuskarttoja, ja  talven tultua aloin hiljalleen kirjoittaa yhteistä tarinaa. Mielessäni alkoi hahmottua erilaista tapahtumasarjoja, jotka johtivat lopulta monen uuden hahmon keksimiseen ja muutaman jättämiseen pois. Vaisto kertoi minulle, ketkä olivat säilyttämisen arvoisia henkilöitä ja ketkä eivät: ne hahmot, joille kehittyi sielu vaivattomasti, saivat jäädä ja ne, joille sellaista ei kehittynyt vaikka kuinka yritin saada heistä kiinni, joutuivat tarinan ulkopuolelle.

Ensimmäisen vuoden aikana en oikeastaan ajatellut, mihin kirjoittaminen oli minua johdattamassa. Tarkoitukseni oli tietenkin kirjoittaa kirja, mutta aluksi en todellakaan aavistanut, kuinka iso tarina mielessäni oli kehkeytymässä. Alle vuodessa sain ensimmäisen raakaversion valmiiksi, mutta se ei säilynyt sellaisenaan kauaa. Sen sivuja selaillessani ymmärsin, että tätä tarinaa ei voisi millään kertoa yhdessä kirjassa eikä edes kolmessa, vaan sarja vaatisi vuosien paneutumista ja tarmokasta kirjoittamista. Niinpä aloitin työni alusta ja siirsin suoraan puolet raakaversion tapahtumista tuonnemmaksi. Ensimmäisenä aloin kirjoittaa ensimmäistä lukua uudelleen, jotta saisin siihen särmää.

En ole vielä lyönyt kirjojen lopullista lukumäärää lukkoon, mutta toivon sarjan menestyvän niin hyvin että voin kirjoittaa kaikki nyt mielessäni olevat kirjat. Aloittaessani en vielä tajunnut, kuinka hienoa se olisi. Olin silloin niin nuori, etten huolehtinut mistään. Siksi minulla ei ollut vielä kykyä ymmärtää, kuinka syvällä sydämessä lukijoiden reaktiot ja yksittäiset kommentit saattaisivat jonain päivänä vaikuttaa. Kirjoitin vain kirjoittamisen ilosta ja ajattelin kirjoittaessani ystäviäni. Olin intoa täynnä eikä into laantunut vaikka minulla ei ollut elämänkokemusta oikeastaan lainkaan, eikä ainakaan tarpeeksi Young Fightersin tarinan kertomiseen. Kirja eteni lennokkaasti, melkein huomaamatta, muutti muotoaan vaivatta... Kaikki tuntui silloin kovin helpolta.

Niin. Silloin. Seitsemän vuotta sitten se tuntui vain ja ainoastaan helpolta ja mahtavalta ajanvietteeltä, unelmien ammatilta. Silloin en vielä ollut kokenut ensimmäistäkään kauhun hetkeä valkoisen paperin edessä enkä vuodattanut ainuttakaan kyyneltä hahmojeni kohtaloiden takia. Kirjoittamiseni oli vasta lähtenyt lentoon ja nousi yhä ylemmäs, kunnes...

Mitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti