24.4.2012

Tässä hetkessä

Ennen kuin kerron lisää Young Fightersin matkasta tähän päivään, voisin kertoa mitä sarjalle kuuluu juuri nyt.

Olen kirjoittanut viimeksi kuluneet kuusi viikkoa hyvin intensiivisesti sillä ajatuksella, etten lopeta ennen kuin ensimmäinen kirja on valmis. Olen saanut kiinni monesta ongelmallisesta kohdasta ja saanut niitä myös ratkaistua. Uutta tekstiä on tullut lähes 40 sivua.

Eniten olen tehnyt töitä kirjan alkuosan kanssa, eli noin kahdeksan ensimmäisen luvun kanssa. Ne ovat kaikkein vaativimmat ja niissä on eniten haastetta, koska niiden aikana rakennan tarinan lähtökohdat. Siksi niihin tarvittiin muutoksia. Olen korjannut jo kirjoittamiani lukuja, viimeistellyt ja parennellut niitä, jakanut niitä kahtia ja aloittanut muutaman aivan uuden luvun, joita en vielä kuusi viikkoa aikaisemmin ollut suunnitellut. Kaksi niistä olen saanut jo valmiiksi. En kuitenkaan kirjoita kirjaani kokonaan kronologisessa järjestyksessä, vaan kokoan sitä yhteen pala palalta. Erityisesti ensimmäisten lukujen kohdalla olen käyttänyt palapeli-tekniikkaa hyväkseni, sillä niissä on eniten erilaisia kokonaisuuksia jotka kulkevat rinnakkain.

Olen myös luetuttanut tekstiäni kihlatullani, joka on monella tavalla ihanteellinen koelukija. Hän ei kovin paljon lue kirjoja, joten hänellä avoin mieli ja suhtautuminen uusiin teksteihin: hänellä ei siis ole ennakko-odotuksia. Lisäksi hän on luova ja motivoitunut auttamaan minua. Hänestä on kuuden viikon aikana kuoriutunut tarkkasilmäinen lukija! Hänen ajatuksensa kulkevat yllättävän paljon samaa rataa kuin minunkin, ja hän on osannut esittää juuri sellaisia kysymyksiä joita itsekin esittäisin, jos lukisin jonkun tekeillä olevaa kirjaa. Tästä kaikesta on ollut minulle todella paljon hyötyä.

Aikaa on kulunut paljon myös ajattelutyöhön. Pyörittelen sarjan henkilöitä mielessäni päivästä toiseen, mietin heidän suhtautumistaan ensimmäisen kirjan tapahtumiin ja sitä, miten he ilmaisevat tunteensa. Mietin heidän välilleen syntyneitä ja syntyviä suhteita ja kuinka niitä olisi viisainta kuvailla. Pohdiskelen, eteneekö kaikki loogisesti ja sopivaa vauhtia. Tällä tavalla löydän hahmoistani uusia asioita, joita voisin kertoa jo nyt tai jättää myöhemmäksi.

Tällä hetkellä korjailen toista lukua ja kirjoitan uutta lukua, joka sijoittuu kirjan keskiosan alkuun. Kuulostiko tuo liian hankalalta...?  

Kirja on edistynyt huomattavan paljon nopeammin kuin pitkään aikaan, ja se on suurimmaksi osaksi niiden ansiota, jotka ovat viime aikoina keskustelleet kanssani Young Fightersista, lukeneet sen sivuja ja kannustaneet minua. Lisäksi jokainen lukija, joka on käynyt tässä bloggissani ja Behind the words-blogissa on ollut suureksi avuksi: jokainen käynti blogissa antaa motivaatiota ja osoittaa minulle, etten tosiaankaan kirjoita turhan takia. Kiitos siis teille, rakkaille ja arvokkaille lukijoilleni. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäinen Young Fighters-romaani valmistuu lokakuuhun mennessä.

Innostunein terveisin,
Booklover

17.4.2012

Young Fightersin alkuhetket

Aloitin Young Fighters-sarjan suunnittelemisen ja  kirjoittamisen kesäkuussa 2004, melkein kahdeksan vuotta sitten. Olin silloin 11-vuotias, eikä minulla ollut aavistustakaan kuinka suuri osa elämääni muuttuisi kirjoittamisen myötä. Olin unelmoinut kirjan kirjoittamisesta kahdeksanvuotiaasta asti ja tiennyt, että tekisin sen joskus - mutta en todellakaan arvannut, että aloittaisin niin pian ja että pieni idea muuttuisi niin nopeasti suureksi. Niin suureksi, että mielessäni alkaisi syntyä pitkä kirjasarja, jonka salaisuudet ulottuisivat kymmenien vuosien päähän menneisyyteen.

Muistan hyvin päivän ja hetken, jolloin ensimmäiset palaset Young Fighters-sarjasta loksahtivat paikoilleen. Olin äitini kanssa lomamatkalla Kreetalla, oli keskiviikko ja kello oli vähän yli yksitoista aamupäivällä. Muistikuvieni mukaan oli matkamme kolmas päivä, ja olin koko matkan ajan halunnut kirjoittaa jotain.

Palava halu johti lopulta siihen, että näin mielessäni Young Fightersin päähenkilön, Amyn. Nimi juolahti mieleeni sen enempää miettimättä: se oli ainut oikea nimi tälle henkilöhahmolle. Minulle oli heti selvää myös se, että hän oli amerikkalainen. Young Fighters-sarjan tapahtumat sijoittuisivat siis pääasiassa Yhdysvaltoihin. Tiedän, että se oli erikoinen valinta suomalaisen kirjoittaman kirjan tapahtumapaikaksi, mutta sille on monta hyvää syytä. Olennaisin niistä on se, ettei Young Fightersin kaltainen tarina voisi tapahtua Suomessa - tai ainakaan se ei tuntuisi silloin uskottavalta..

Ymmärrät pian, miksi.

Nappasin heti käteeni ison vihon (joka oli muuten ostettu Saksasta puolisentoista vuotta aikaisemmin) ja kynän, ja aloin kehitellä Amyn persoonaa eteenpäin kirjoittamalla minä- muotoista tekstiä hänen näkökulmastaan. Hain jonkin verran inspiraatiota häneen itsestäni: ulkonäön, harrastuksia, muutamia luonteenpiirteitä... Amy on sittemmin kehittynyt omaan suuntaansa, erilleen minusta. Jossain asioissa hyvinkin erilleen, huomaan nyt kun Amy on ollut minulle todellinen melkein kahdeksan vuotta. Hän muistuttaa kovasti minua, mutta ei ole minä, mikä on tärkeää muistaa. Uskon, että monet kirjailijat luovat päähenkilöistään itsensä kaltaisia siksi, että on luontevampaa kirjoittaa sellaisen henkilön näkökulmasta, jota pystyy ymmärtämään vaivatta, jonka ajatuksia pystyy hahmottamaan ja jonka ulkonäössä on jotain hyvin tuttua. Täysin keksityistäkin henkilöistä tulee uskottavampia, kun tarinan keskiössä on todelliseen ihmiseen pohjautuva hahmo.

Amyn jälkeen mielessäni alkoi syntyä hänen ystävänsä ja muut ihmiset, jotka ovat hänelle läheisiä. Kreetan matkan aikana sain idean suurperheestä, jonka lapsiin Amylla on läheiset välit ja jotka olisivat jollain ainutlaatuisella tavalla sarjan tapahtumien keskiössä. Tuossa vaiheessa en tiennyt mitään suuristakaan juonikuvioista.

Kesäloman aikana kirjoitin intensiivisesti lyhyitä tarinanpätkiä suunnitellakseni itse tarinaa. Halusin jo silloin kirjoittaa jotain erilaista, jotain mitä ei maailmasta ei vielä löytynyt. Pala palalta, noin puolen vuoden kuluessa, syntyi Young Fightersin juonen ydin.

17- vuotiaan Amyn elämä muuttuu, kun hän saa hiljattain kuolleelta isoisältään perinnön. Testamentissa Amy nimetään salaperäisen tietokonesirun haltijaksi ja suojelijaksi. Amyn isoisä valmisti sirun FBI:n ja muiden valtion viranomaisten käyttöön, suojellakseen Yhdysvaltoja terrorismilta ja muulta järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Tätä tietokonesirua jahtaa muulle maailmalle toistaiseksi tuntematon rikollinen järjestö, joka tekee kaikkensa saadakseen Amyn ja tämän lähipiirin pois suunnitelmiensa tieltä. Järjestön johtajan tarkoitus on käyttää sirua omiin tarkoituksiinsa, jotka selviävät hiljalleen sarjan edetessä. Amy joutuu ystävineen moniin vaaroihin etsiessään vastauksia menneisyydestä ja nykyisyydestä kumpuaviin kysymyksiin ja rakentaessaan elämäänsä uudelleen. Amyn tehtävänä on muunmuassa löytää ne henkilöt, jotka osallistuivat tietokonesirun suunnittelemiseen ja rakentamiseen, ja selvittää heidän avullaan sirun toiminnan ja sisällön salaisuudet. Vastauksien etsimisen lomassa moni muukin asia Amyn ja hänen ystäviensä elämässä muuttuu: jo sarjan ensimmäisessä osassa syttyy rakkaustarinoita ja ihmissuhteisiin liittyviä ristiriitoja. Tästä alkaa Amyn matka kohti... Mitä? Onnistuuko Amy saattamaan vihollisensa telkien taakse? Pysyykö siru turvassa? Mikä Amyn lopullinen kohtalo on?

Lue blogiani, odota ensimmäisen osan julkaisemista, lue se ja ota selvää!

Booklover